Joka kolmas nainen maailmassa on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, arvioi WHO.

Luku tuntuu hurjalta.

Väkivallalle ja sen uhkalle altistavia riskitekijöitä ovat muun muassa lapsuudessa koettu tai todistettu väkivalta, päihteiden käyttö, rajoitettu pääsy palkkatyön pariin ja yhteisöt, jotka asettavat miehet naisia korkeampaan asemaaan.

Tapasin vuosia sitten Save the Childrenin silloisen Lähi-idän ja Euraasian alueen lastensuojelun edustajan.

Mieleeni on jäänyt eräs hänen kertomuksistaan. Oli käynyt ilmi, että eräässä alueen asuntolassa nuoret naiset kärsivät toistuvista tulehduksista ja muista komplikaatioista, jotka liittyivät huonoon intiimihygieniaan. Tyttöjä varten oli kuitenkin jo järjestetty kuukautissuojia, vessa ja peseytymismahdollisuus.

Mistä siis kiikasti?

Selvisi, että väkivallan uhka odotti tyttöjä asuntolan nurkan takana. Kyseisillä leveyspiireillä ilta mustuu jo kuuden kieppeillä ja aamu valkenee puoli vuorokautta myöhemmin.

Tytöt pidättelivät pissaa kellon ympäri, koska he eivät uskaltaneet häirinnän ja raiskauksen pelossa lähteä ilta-aikaan muutaman sadan metrin päässä sijaitsevaan ulkovessaan. Pidättely yhdistettynä huonoon kuukautishygieniaan aiheutti tulehduksia ja muita vaivoja.

Tytöt alkoivat voida paremmin, kun vessa ja peseytymispaikka järjestettiin asuntolan käytävälle. He uskalsivat mennä vessaan, kun heitä pissatti.

Jo väkivallan pelolla on perustavanlaatuisia vaikutuksia tyttöjen ja naisten elämään. Vähemmän kehittyneissä yhteiskunnissa ja yhteisöissä ongelma korostuu. Kertomus pissaa pidättävistä tytöistä on vain yksi esimerkki.

Naisten kohtaama väkivalta ja väkivallan pelko eivät kuitenkaan ole vain muun maailman juttu. On arvioitu, että myös Suomessa jopa 30 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on joutunut seurustelukumppaninsa tai puolisonsa pahoinpitelemäksi.

Vain murto-osa tapauksista johtaa rikosilmoitukseen. Teoista vaietaan ja mustelmia peitellään. Moni elää jatkuvassa väkivallan pelossa.  Lähi- ja parisuhdeväkivalta on todellinen ihmisoikeusongelma suomalaisessa yhteiskunnassa.

Maailman äärissä vessojen sijoittaminen asuntolan käytävälle loi tytöille turvallisempaa ja terveempää elinympäristöä, mutta ei itsessään ratkaissut isompaa ongelmaa – siis sitä, että asioiden ylipäätään pitäisi jo olla sillä mallilla, ettei kenenkään tarvitse elää väkivallan pelossa.

Väkivalta ja väkivallan uhka eivät kuulu kestävään elämäntapaan ja maailmaan. Sen vuoksi asiasta puhuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tänään 25. marraskuuta vietetään kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Päivä on Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1999 julistama vuosipäivä, jonka tarkoitus on kiinnittää huomio naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Ulriikka Myöhänen

Agenda2030 -ryhmän jäsen

 

Lähteitä:

www.amnesty.fi/tyomme/teemat/naisiin-kohdistuva-vakivalta/
http://fra.europa.eu/en/publication/2014/violence-against-women-eu-wide-survey-results-glance
http://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/violence-against-women
https://pixabay.com/fi/ketjut-jalat-hiekka-bondage-19176/

Share This