Nuorten Agenda2030 -ryhmän jäsenenä olen päässyt perehtymään kansalliseen sekä kansainväliseen kestävän kehityksen työhön.  En ollut kuitenkaan aikaisemmin kuullut Unescon biosfäärialueista, vaikka olin asunut jo muutaman vuoden Joensuussa, lähellä Pohjois-Karjalan biosfäärialuetta, joka muodostuu Lieksasta, Ilomantsista sekä Tuupovaarasta. Vasta tänä keväänä tutustuin kestävän kehityksen työhön biosfäärialuetoiminnan kautta päästyäni harjoittelijaksi Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.

Mikä on biosfäärialue?

Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita, joiden toiminta perustuu Unescon Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan (MAB, Man and the Biosphere). Ohjelman päämääränä on edistää ihmisen kestävää suhdetta elinympäristöönsä. Alueet eivät käsitä pelkästään luonnonsuojelukohteita, sillä biosfäärialueilla pyritään saavuttamaan luonnon ja ihmisten välinen sopusointuinen vuorovaikutus. Biosfäärialuetoiminta on hyvin monimuotoista ja laajaa toimintatapojen vaihdellessa alueittain. Biosfäärialueilla on kuitenkin kolme toisiinsa linkittyvää päätehtävää: 1) edistää luonnon monimuotoisuutta; 2) kehittää elinkeinoja sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla; 3) tukea kehityshankkeita, ympäristökasvatusta, neuvontaa ja tutkimusta.

Biosfäärialueeksi haluaville alueille on olemassa omat kriteerinsä. Pääkriteereiden mukaan biosfäärialueiden tulee olla rajattu maantieteellisesti ja niillä tulee olla ainutlaatuinen luonto ja kulttuuri. Alueella tulee pystyä edistämään biosfäärialueen kolmea päätehtävää. Sen takia alue ei voi muodostua pelkästään suojelukohteista. Biosfäärialueiden muodostamiseen tarvitaan myös paikallisen väestön tuki, tehokas hallinto toiminnalle sekä suunnitelma toiminnan rahoituksesta. Biosfäärialuetoiminnan tulisi ensisijaisesti hyödyttää paikallisten sidosryhmien tarpeita.

Kuvassa pyramidi, joka havainnollistaa biosfäärialueidem suhteen maailman perintokohteisiin sekä muihin suojelukohteisiin. Pyrämidin huipulla on maailman perintökohteet. Sen alapuolella muut kansainväliset kohteet kuten biosfäärialueet, geoparkit. Niiden alla on alueelliset kohteet ja verkostot kuten Natura 2000-verkosto. Sitten seutukunnalliset kohteet kuten rauhanpuistot ja rajat ylittävät suojelualueet. Niiden alla on kansalliset kohteet ja suojelukohteet kuten kansallispuistot, luonnonsuojelualueet ja muistomerkit. Kaikista alempina on muut alueelliset kohteet kuten alueelliset ja maakunnalliset puistot. Kohteiden määrä pienenee pyramidin huippua kohden kansainvälisen tunnustettavuuden kasvaessa. Biosfäärialueiden kategoria on pontentiaalisesti kulttuuri tai luonnonperintöarvollisia. Lähde: Magin and Chape (2004)

Suomen biosfäärialueet

Suomessa on kaksi Unescon biosfäärialuetta: Pohjois-Karjalan sekä Saaristomeren biosfäärialueet, jotka ovat osana yli 730 biosfäärialueen kansainvälistä verkostoa. Suomen biosfäärialueet ovat myös osa Pohjoismaiden biosfäärialueiden NordMAB- sekä Euroopan EuroMAB-verkostoja, jotka toimivat alueellisen yhteistyön alustana. Maailman biosfäärialueista esimerkkeinä mainittakoon Ecuadorin Galapagossaarten biosfäärialue sekä Yhdysvaltojen Yellowstone-Grand Tetonin biosfäärialue.

Maailman biosfäärialueet havainnollistettuna maailmankartalle. Kartan on tehnyt Tussitaikurit.

Biosfäärialuetoiminta Suomessa toimii erilaisten hankkeiden kautta, joihin tulee hakea rahoitusta erikseen. Pohjois-Karjalan biosfäärialueella hankkeet ovat keskittyneet etenkin kestävän matkailun kehittämiseen, kun taas Saaristomeren biosfäärialueella on tehty pitkään yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa ympäristökasvatuksen parissa. Pohjois-Karjalassa yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa perustuu kumppanuussopimuksiin, jotka sisältävät kestävyystavoitteita tietylle aikavälille. Pohjois-Karjalan biosfäärialue on tehnyt paljon myös kansainvälistä yhteistyötä. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa yhteistyö suuntautui paljon rajan taakse Venäjälle. Sodan alettua yhteystyötä on alettu suuntaamaan Pohjoismaihin sekä Eurooppaan.

Esimerkkinä Pohjois-Karjalan biosfäärialueen hankkeista on vuonna 2020 päättynyt SHAPE-matkailuhanke. Hanke keskittyi hyvien käytänteiden vaihtamiseen matkailuyrittäjien välillä ja toi yhteen muun muassa skotlantilaisia sekä ilomantsilaisia matkailualan yrittäjiä.

Biosfäärialueilla on paljon mahdollisuuksia toimia alustana kestävälle kehitykselle. Maailmanlaajuinen biosfäärialueverkosto luo mahdollisuuksia syventää kansainvälistä yhteistyötä kestävän kehityksen parissa sekä vaihtaa tietoa hyviksi todetuista käytänteistä eri alueiden toimijoiden välillä. Saavuttaakseen täyden potentiaalinsa, on tärkeää, että biosfäärialuetoiminta saa tarpeeksi näkyvyyttä paikallisten toimijoiden keskuudessa.

Emma Merikanto

Nuorten Agenda2030 -ryhmän jäsen

Lisää tietoa Pohjois-Karjalan biosfäärialueesta löydät osoitteesta: www.kareliabiosphere.fi. Voit myös seurata biosfäärialuetta Instagramissa sekä Facebookissa @kareliabiosphere

Lisää tietoa biosfäärialueista löydät myös Unescon sivuilta englanniksi: https://en.unesco.org/biosphere

Share This