Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen huippukokous (High-Level Political Forum for Sustainable Development, HLPF) on New Yorkissa vuosittain pidettävä kokous, jossa YK:n jäsenmaat kerääntyvät tarkastelemaan, kuinka hyvin olemme edenneet kestävän kehityksen Agenda2030 -tavoitteisiin pääsyssä. Tänä vuonna kokous järjestettiin 10. – 19. heinäkuuta.
Joka vuosi kokouksen käsiteltäväksi valitaan muutama tavoite Agenda2030 -ohjelman 17 tavoitteesta. Tämän vuoden kokouksessa suurennuslasin alla ovat: Tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio; Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa; Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja; Tavoite 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt; Tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanuus. Kokouksessa maat esittelevät myös laatimiaan vapaaehtoisia raportteja omasta edistymisestään tavoitteisiin pääsyssä (voluntarary national review, VNR). Suomi on laatinut viimeisimmän raporttinsa vuonna 2020.
Varsinaisen kokouksen ohjelman lisäksi HLPF:n aikana maat sekä organisaatiot järjestävät laajan joukon erilaisia sivutapahtumia, joissa käsitellään kokouksen teemoja erilaisista näkökulmista.
Myös nuoret ovat läsnä HLPF:ssä. HLPF:ään osallistuu vuosittain lukuisia nuorten edustajia osana jäsenmaiden virallisia valtuuskuntia eli delegaatioita. Valtuuskuntien nuorisodelegaattien lisäksi foorumissa on paikan päällä paljon nuorten edunvalvontajärjestöjä, YK:n omien nuoriso-ohjelmien ja asiantuntijaryhmien jäseniä sekä jäsenmaiden edustustojen harjoittelijoita.
Alla Nuorten Agenda2030 -ryhmän Emman ja Paulan havaintoja vuoden 2022 HLPF:stä sekä YK:n rakenteista nuorten osallistamiseksi.
Emma nuorisodelegaattina HLPF-kokouksessa 2022
Olin heinäkuussa 2022 Suomen nuorisodelegaattina HLPF:ssä New Yorkissa. Vietin paljon aikaa muiden nuorisodelegaattien kanssa ja sain käsityksen, että tapa osallistaa nuoria vaihteli delegaatioiden välillä. Jotkut nuorisodelegaatit eivät tienneet tarkkaa rooliaan tai aikatauluaan vielä edes New Yorkiin saavuttuaan. Monet nuoret pitivät puheenvuoroja virallisissa istunnoissa, sivutapahtumissa ja muissa tapahtumissa sekä osallistuivat omien maidensa valtuuskuntien järjestämään ohjelmaan. Itse olin mukana järjestämässä nuorten sivutapahtumaa sekä pidin puheenvuoron luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Maanpäällinen elämä -tavoitteen (SDG 15) virallisen istunnossa. Pidin myös puheenvuoron Suomen edustuston iltatapahtumassa nuorten osallistamisesta ja nuorten asemasta kestävän kehityksen työssä. Virallisessa sessiossa pitämässäni puheessa vetosin paikalla olevia maita tekemään enemmän ja ripeämmin toimia luonnon monimuotoisuuden pelastamisen puolesta, korostin globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumisen tärkeyttä sekä muistutin kansainvälisen yhteistyön merkityksestä.
Järjestimme yhdessä muiden nuorisodelegaattien kanssa sivutapahtuman “Youth-led side event on climate justice and gender equality” ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Aloimme suunnittelemaan tapahtumaa jo aikaisemmin keväällä, mutta lopulta suurin osa sivutapahtuman suunnittelusta tapahtui vasta HLPF:ssä. Meidän sivutapahtuman lisäksi esimerkiksi myös Alankomaiden nuorisodelegaatit järjestivät maansa edustustolla oman sivutapahtuman aiheena nuorivaikutusten arviointi poliittisessa päätöksenteossa (UN Generational Test).
Olisin toivonut, että sivutapahtumamme suunnittelu olisi ollut paremmalla tolalla ennen HLPF:ää stressin vähentämiseksi. Vaikka kaikki tuntuikin yleisesti tapahtuvan viime tinkaan HLPF:ssä, kokouspäivät olivat pitkiä ja hektisiä, jolloin aikaa ei jäänyt ylimääräiseen. Olisin myös toivonut, että nuorisodelegaateilla olisi ollut yhdessä laadittu sanoma HLPF:ssä, sillä se jäi selkeästi uupumaan. Luulen, että olisimme saaneet enemmän näkyvyyttä HLPF:ssä “virallisilla” yhteisillä vaatimuksilla. HLPF:n aikana pääsimme tapaamaan myös muiden maiden delegaatteja, eri organisaatioiden edustajia ja päättäjiä sekä virallisissa että epävirallisissa tapaamisissa, joissa yhteiset vaatimukset oltaisiin voitu tuoda myös tehokkaasti esiin.
Yhteisen nuorten sanoman kehittämistä tukisi esimerkiksi HLPF:n aikana tai ennen sitä pidettävä nuorille tarkoitettu foorumi tai työpaja, jonka kautta kehitettäisiin yhteinen tavoite tai sanoma jokaisen kokouksen alla. Tästä hyvä esimerkki on nuorten ilmastokonferenssi (UN Climate Change Conference of Youth, COY), joka järjestetään ennen YK:n ilmastoneuvotteluita. COY toimii nuorille alustana mahdollistaen yhteisen kannanoton laatimisen sekä verkostoitumisen muiden nuorisodelegaattien kanssa.
Paulan harjoittelu Suomen YK-edustustossa
Tein korkeakouluharjoitteluni viime kesänä Suomen pysyvässä YK-edustustossa New Yorkissa Kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien yksikössä. Pääsin harjoitteluni aikana tutustumaan etenkin budjetti- ja hallintokomitean (YK:n yleiskokouksen 5. komitea) sekä kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin (HLPF) toimintaan. Harjoittelu ja asuminen New Yorkissa todella rikastivat elämänkokemuksena sekä auttoivat ymmärtämään YK:n toimintaa ja sen haasteita.
Harjoittelu YK-edustustossa oli välillä hyvin kiireistä riippuen kokousten ja foorumien määrästä. Työtehtäväni koostuivat lähinnä kokousten seuraamisesta YK:n päämajalla ja niistä raportoimisesta. Koordinaatiokokoukset sekä oman edustuston että etenkin EU-delegaation kanssa olivat myös tärkeä osa valmistelua. EU-maiden yhteistyö YK:ssa on tärkeää, sillä kaikki maat eivät ehdi itse neuvotella kaikkia päätöksiä, minkä vuoksi päävastuu eri neuvotteluista jaetaan EU-maiden kesken. Yhteisessä sanomassa on myös enemmän voimaa, kun halutaan saada omia tavoitteita läpi. Myös muut YK:n jäsenmaat toimivat omissa maaryhmittymissään, vaikkakin nämä ryhmittymät vaihtelevat hieman käsiteltävän aiheen mukaan.
HLPF:än aikana pääsin osallistumaan myös Suomen omien tilaisuuksien järjestämiseen. Yhtenä mielekkäimmistä tehtävistä oli viime kesän harjoittelijoiden kanssa yhdessä kehittämämme aloite HLPF:ään osallistuville nuorisoedustajille järjestettävästä verkostoitumistilaisuudesta. Tapahtuma toteutettiin keskustelutilaisuutena kestävän kehityksen tavoitteista yhdessä Suomen opetusministeri Li Anderssonin kanssa. Suosittelen hakemaan Suomen YK-edustustoon harjoitteluun, vaikkakin se vaatiikin nuorelta tavanomaista suurempaa rahallista ja ajallista panosta.
Jaan Emman ajatukset nuorten osallisuuden vahvistamisesta ja yhteisen sanoman puutteesta. Nuorten osallisuudesta puhutaan YK:n päätöslauselmissa kauniisti, mutta käytännön kokemuksen tasolla mahdollisuus merkitykselliseen osallistumiseen on usein hyvin puutteellista. Valtuuskuntien nuorisodelegaatit pääsevät osana delegaatiota mukaan virallisiin kokouksiin ja voivat järjestää sivutapahtumia yhdessä delegaation sekä muiden nuorisodelegaattien kanssa. Nuorten osallisuus keskittyy kuitenkin edelleen suurelta osin vasta paikan päällä tapahtuvaan vaikuttamiseen. Nuoret saavat näkyvyyttä osana maiden puheenvuoroja ja sivutapahtumia, mutta aito ja merkityksellinen osallistuminen jo valmisteluvaiheessa vaatii vielä kehittämistä.
Nuorisodelegaattien ottaminen osaksi virallisia valtuuskuntia painottuu myös edelleen suurelta osin EU-maihin. Tämä jättää suuren osan maailman nuorista ilman edustusta yhdessä maailman merkittävimmistä yhteistyöjärjestöistä. Nuorten edustuksellisuutta tulee edistää merkittävästi sekä valtioiden tasolla että takaamalla aitoja osallistumisen muotoja myös valtioista riippumatta, kuten kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamisella YK:n sisällä.
Nuorten kokemus osallisuuden pinnallisuudesta liittyy varmasti myös paljon YK:n rakenteisiin ja toimintaan. YK:n toimimattomuudesta ja päätöksenteon jähmeydestä keskustellaan jatkuvasti. Ajankohtaiseksi esimerkiksi voi nostaa YK:n turvallisuusneuvoston, jonka keskeisimpänä tehtävänä on edistää kansainvälistä rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta. Turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä oleva Venäjä on viimeisen vuoden aikana käyttänyt veto-oikeuttaan useissa itseään koskevissa aiheissa ja näin tehnyt neuvoston toiminnan mahdottomaksi. YK:n toimintaa kritisoidessa on kuitenkin hyvä muistaa, että maailman jatkuvasti polarisoituessa ovat kansainvälistä keskustelua ylläpitävät foorumit elintärkeitä.
Vaikka YK:n toimintamuotojen ymmärtäminen on tärkeää, ei niihin tule alistua. Meidän tulee ajaa niitä muutoksia, joita haluamme nähdä, niin käsiteltävien aiheiden kuin toiminnan rakenteiden tasolla. Kokemus nuorten epäjohdonmukaisesta ja sirpaleisesta osallisuudesta YK:ssa innostivat hakemaan myös nuorten YK-delegaatin tehtävää, missä toimin nyt vuosina 2023-2024. Nuorisodelegaattien tehtäviä on useita eri teemoihin painottuen ja toimintaa ylläpitää Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.
Katse kohti tulevaa – Nuorten Agenda2030 -ryhmä vahvistamassa nuorten verkostoitumista YK:ssa
Useilta tahoilta tulevasta kannustuksesta huolimatta suuri vastuu nuorten tavoittelemien asioiden edistämisellä on edelleen nuorilla itsellään. Tämän vuoksi halusimme Nuorten Agenda2030 -ryhmän kanssa jatkaa viime vuonna aloitettua työtä ja järjestää HLPF:ssä järjestyksessään toisen nuorisoedustajille tarkoitetun verkostoitumistilaisuuden. Olennaista tässä verkostoitumistilaisuudessa muihin sivutapahtumiin verrattuna on nuorten pääseminen ääneen ja aitoon vuorovaikutukseen keskenään. Keskustelun lisäksi tilaisuuden tavoitteena on kasvattaa nuorten vaikuttavuutta YK:ssa, minkä vuoksi tänä vuonna tilaisuudessa tuotetaan myös nuorten suositukset YK:n jäsenmaille toimenpiteistä, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Suositukset julkaistaan Nuorten Agenda2030 -ryhmän verkkosivuilla pian HLPF:n jälkeen.
Tavoitteenani on saada kehittämämme nuorten verkostoitumistilaisuus vakiintumaan pysyväksi osaksi vuosittaista HLPF:ää. Tilaisuuden ja sen vaikuttavuuden kasvattaminen (toivottavasti jopa parin päivän mittaiseksi varsinaista HLPF:ää edeltäväksi nuorisofoorumiksi) vaativat pitkäjänteistä puurtamista sekä yhteistyötä lukuisien tahojen kanssa. Jos tämän työn seurauksena nuorten kokemus merkityksellisestä osallistumisesta kasvaa ja entistä useampi jäsenmaa kokee nuorten edustajien lähettämisen kokoukseen tarkoituksenmukaiseksi, on vaiva sen arvoista.
Meidän tulee itse olla se muutos, jonka haluamme nähdä maailmassa.
