8.-9. syyskuuta järjestettyyn Kansainvälisen politiikan tulevavaisuusfoorumiin osallistui monta nuorta eri organisaatioista. Kuva: Joonas Turunen, FAIA
KPTF 2023 – nuorisojärjestöjen julkilausuma
Suomi on proaktiivinen ja rohkea suunnannäyttäjä, arvojohtaja ja rauhanvälittäjä.
Ollakseen tässä roolissa uskottava, Suomi hoitaa oman tonttinsa ensin kuntoon.
Suomi on oman arvopohjan rohkea puolustaja kansainvälisen yhteistyön areenoilla.
Suomen tulee olla merkittävä kansainvälinen toimija turvatakseen sekä oman että
yhteisen edun.
Kansainvälinen yhteistyö on välttämättömyys ja edellytys Suomen menestymiselle, globaaleihin
rajat ylittäviin haasteisiin vastaamiselle sekä Suomen arvojen ylläpitämiselle ja tavoitteiden
saavuttamiselle.
Suomi tunnistaa vastuunsa ja velvollisuutensa sekä toimii jatkossakin esimerkillisenä toimijana.
Kunnianhimoinen edistysmielisyys on Suomen vientituote.
Yhteisen edun ajaminen on myös Suomen edun ajamista.
Suomi puolustaa ja sitoutuu noudattamaan jo sovittuja arvoja ja sitoumuksia.
Suomi hyödyntää osaamistaan ja jakaa hyviä käytäntöjä ilmasto- ja ympäristökysymyksissä,
tasa-arvoasioissa, teknologian ja digitalisaation saralla, ihmisoikeuskysymyksissä sekä
koulutuksessa. Suomi edistää tieteeseen pohjautuvien asiantuntijaraatien perustamista
päätöksenteon tueksi.
Suomi hyödyntää ennakkovaikuttamista ehkäistäkseen globaaleja ongelmia ja asettaa agendaa
kansainvälisessä politiikassa.
Nuoret ovat asian- ja asiansa tuntevia tasavertaisia vaikuttajia ja päätöksentekijöitä.
Nuorten osallistumismahdollisuuksien tulee olla aitoja ja vaikuttavia sekä osa
päätöksentekoprosesseja. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tulee olla saavutettavia, ja
jokaiselle tulisi löytyä itselleen sopiva tapa vaikuttaa. Konkreettisia osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksia ovat esimerkiksi nuorisoaloitteet ja nuorten asiantuntijakuulemiset.
Koulutusjärjestelmä toimii vahvana pohjana globaali- ja demokratiakasvatukselle.
Kansalaisjärjestöjen roolia ja resursseja sen tukena tulee vahvistaa. Kansainvälistä tasoa ja
globaali-ilmiöitä tulee käsitellä laajemmin osana pakollisia opintoja. Nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksia ja vaikuttamispaikkojen tarjoamista tulee painottaa ja tarjota yhä
enemmän osana opintoja.
Nuoria tulee kohdella tasavertaisina kumppaneina kansainvälisen politiikan päätöksenteko- ja
vaikuttamisareenoilla. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulee suunnata
tehokkaammin erityisesti aliedustettuihin ihmisryhmiin.
Toimiva kansainvälinen yhteistyö on ainoa tapa vastata ilmastonmuutokseen ja muihin
eksistentiaalisiin uhkiin.
Ilmastotoimien tulee olla laillisesti sitovia ja velvoittavia valtioille ja yrityksille. Laillisista
sitoumuksista poikkeamisesta tulee olla poliittisia ja taloudellisia seurauksia. Ilmastonmuutos on
fakta, ei mielipidekysymys.
Tämän lisäksi kansainvälisen yhteistyön tulee vastata ensisijassa epävakauden, polarisaation ja
valtasuhteiden murroksen aiheuttamiin uhkiin. Suurimpia uhkia ovat erilaiset kriisit ja konfliktit,
ydinaseet, globaali eriarvoisuus, moninapaistuminen ja digimurros edellä mainittujen
kärjistäjänä.
Kansainvälinen yhteistyö toteutuu parhaiten toimivissa, inklusiivisissa ja
uudistumiskykyisissä instituutioissa erityisesti myös alueellisella tasolla.
Kansainvälisten instituutioiden toimintaedellytyksiä tulee parantaa ja taata tulevaisuudessakin.
EU:n globaalia roolia tulee vahvistaa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mm. luopumalla
yksimielisyysvaatimuksista. YK:ssa turvallisuusneuvoston tulee luopua pysyvien jäsenten
veto-oikeudesta. Yleisesti näissä instituutioissa tulee tarkastella vallan jakaantumista nykyisen
muuttuneen maailmanjärjestyksen mukaisesti.
Kansainvälisten instituutioiden on kyettävä pelkän vuoropuhelun sijaan myös tekemään
vaikuttavaa yhteistyötä.
Lisätään ja tehostetaan alueellisia yhteenliittymä, kuten Arktinen neuvosto, joissa ratkotaan
globaali-ilmiöistä juontuvia paikallisia haasteita alueellisen yhteistyön keinoin. Alueellisella
tasolla tulee taata paikallis- ja alkuperäisväestöjen edustus ja osallisuus
päätöksentekoprosesseissa.
Kansainvälisten instituutioiden tulee olla entistä inklusiivisempia, ja nuorten tulee olla osana
niiden päätöksentekoa. Esimerkiksi nuorivaikutusarviointien tulee olla kiinteä osa
päätöksentekoa.
Julkilausuman allekirjoittajajärjestöt/-organisaatiot:
Suomen YK-nuoret
Eurooppanuoret
Sadankomitea
Suomen Malli-YK (FinMUN)
Helsingin YK-yhdistys (HYKY)
Tampereen YK-yhdistys (TAYK)
Kansainvälisen politiikan yhdistys (FAIA)
European Youth Parliament (EYP) Finland
Nuorten Agenda 2030 -ryhmä
Tämä julkilausuma julkaistaan osana 8.-9. syyskuuta 2023 järjestettyä Kansainvälisen politiikan tulevaisuusfoorumia.