Maaria Ronkainen | Teknologiateollisuus ry | Ilmasto- ja energia-asioiden projetityöntekijä
Ilmastokeskustelu keskittyy usein omien päästöjen vähentämiseen. Sen rinnalla yhä tärkeämpää on, millaisia ratkaisuja voimme tarjota muille. Hiilikädenjälki nostaa esiin yritysten roolin paitsi omien päästöjensä vähentäjinä myös globaalien päästövähennysten mahdollistajina.
Ilmastokeskustelussa huomio kohdistuu usein hiilijalanjälkeen eli siihen kuinka paljon päästöjä yritykset, valtiot ja kuluttajat aiheuttavat. Sen lisäksi tärkeää olisi puhua siitä, millaisia ratkaisuja voimme tarjota. Tätä kuvaa hyvin hiilikädenjäljen käsite, jolla tarkoitetaan positiivista ilmastovaikutusta, jonka yritys voi saada aikaan auttamalla muita vähentämään päästöjään tuotteidensa, palveluidensa tai teknologioidensa avulla.
Hiilikädenjälki auttaa hahmottamaan suomalaisyritysten globaalin vaikutuksen. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuore raportti Suomen viennin hiilikädenjäljestä kuvaa kuinka suomalaiset vientituotteet mahdollistivat vuonna 2022 yli 22 miljoonan tonnin hiilidioksidiekvivalentin päästövähennykset. Vaikka viennin hiilikädenjäljen laskentaan liittyy epävarmuuksia, raportin viesti on selvä: suomalaisilla ratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä merkittävästi myös Suomen rajojen ulkopuolella. Sen lisäksi, että on tärkeää pyrkiä vähentämään päästöjä kotimaassa, olennaista on siis yritysten rooli päästövähennysten mahdollistajana globaalisti.
Onkin rohkaisevaa, että suomalaisella yrityskentällä näkyy yhä selvemmin halu edelläkävijyyteen vähähiilisten ratkaisujen kehittämisessä. Esimerkiksi Wärtsilä kehittää innovatiivisia meriliikenteen ja energiantuotannon ratkaisuja, joilla voidaan vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti. Terästuottaja Outokumpu puolestaan investoi vähäpäästöiseen terästuotantoon, jonka kysynnän odotetaan kasvavan nopeasti tulevina vuosina. Ratkaisuja siis on jo. Nyt kyse on niiden skaalaamisesta ja uusista innovaatioista aloilla, joilla päästövähennykset ovat olleet toistaiseksi haastavia.
Puhtaiden ratkaisujen yleistyminen edellyttää ennen kaikkea reilua pelikenttää vähähiilisten ja paljon päästöjä aiheuttavien ratkaisujen välillä. Keskeisessä roolissa ovat EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteet ja niitä tukevat politiikkatoimet. Näistä tärkeimpänä EU:n päästökauppajärjestelmä on tehnyt saastuttamisesta aiempaa kalliimpaa, ja samalla se on parantanut vähähiilisten tuotteiden ja teknologioiden kilpailukykyä. Kun päästöille syntyy markkinoilla hinta, puhtaiden ratkaisujen hyödyt näkyvät myös hintalapuissa.
Euroopan lisäksi päästövähennystavoitteet ja taloudelliset ohjauskeinot yleistyvät muualla maailmassa. Hiilen hinnoittelun piirissä on Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan nykyään jo lähes kolmannes maailman päästöistä. Vuonna 2005 osuus oli vain viisi prosenttia. Lisäksi järjestelmien määrä kasvaa jatkuvasti. Päästökauppajärjestelmiä on parhaillaan suunnitteilla suuriin talouksiin kuten Brasiliaan, Intiaan ja Turkkiin.
Suunta on siis selvä: hiilestä on tulossa maailmanmarkkinoilla entistä kalliimpaa, mikä puolestaan ajaa kysyntää vähähiilisille ratkaisuille. Tämä avaa suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia kehittää teknologioita ja palveluita, jotka tukevat siirtymää kohti vähäpäästöisempää yhteiskuntaa.
Jotta yritykset uskaltavat tarttua näihin mahdollisuuksiin, tarvitaan pitkäjänteistä ja ennakoitavaa politiikkaa. Siksi EU:ssa loppuvuoden aikana tehtävä arvio päästökauppajärjestelmän tulevasta suunnasta on tärkeä. Teollisuuden investointisyklit ovat pitkiä, joten päästökaupan etu yritysten näkökulmasta onkin sen ennustettavuus. Kun yritykset tietävät, että päästöjen hinnoittelu kiristyy asteittain tulevaisuudessakin, syntyy vahvempi kannustin kehittää puhtaampia tuotantotapoja jo tänään.
Juuri hiilen hinnoittelun kehityksen myötä ilmastovaikutusten huomioiminen on ympäristöpolitiikan lisäksi yhä keskeisempi osa taloudellista päätöksentekoa ja kilpailukykyä. Vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen ei ole pelkästään vastuullisuusteko ja osa yrityskuvaa, vaan yhä useammin myös liiketoiminnallinen välttämättömyys. Muidenkin kuin edelläkävijöiden on lähdettävä liikkeelle, mikä puolestaan palkitsee puhtaan siirtymän sunnannäyttäjiä kasvavan kysynnän muodossa.
Juuri tässä murrosvaiheessa korostuu, miten yritykset viestivät ratkaisuistaan. Viime vuosina on puhuttu paljon niin sanotusta greenhushing-ilmiöstä, jossa yritykset välttelevät ilmastotoimistaan viestimistä kritiikin tai viherpesusyytösten pelossa. Riskinä kuitenkin on, että toimivat ratkaisut jäävät piiloon. Hiilikädenjäljen kaltaiset käsitteet voivat auttaa siirtämään keskustelua siihen, millaisia ratkaisuja yritykset voivat tarjota ilmastokriisin hillitsemiseksi. On siis tärkeää uskaltaa puhua onnistumisista. Positiiviset esimerkit voivat lisätä uskoa siihen, että ilmastokriisiin on ratkaisuja ja että suomalaisella osaamisella voi olla niissä merkittävä rooli.
Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio, joka edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Kestävästi uudistuva teknologiateollisuus luo perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Toimiala vastaa yli 50 prosentista Suomen viennistä ja 65 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 330 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista.
Olemme käynnistänyt vieraskirjoitussarjan verkkosivuillamme.
Sarjassa on mukana kestävän kehityksen vaikuttajia mm. järjestökentältä, elinkeinoelämästä, koulutuskentältä ja julkishallinnosta.
Kirjoittajat edustavat omaa organisaatiotaan, ja kerromme aina, mitä tahoa kukin kirjoittaja edustaa. Kirjoittajilla on vapaat kädet, ja jaamme heidän näkemyksiään sellaisenaan.
Pyrimme kirjoitusten avulla tuomaan esiin monipuolisesti erilaisia näkökulmia kestävän kehityksen nykytilasta ja edistämisestä.
Uusi kirjoitus julkaistaan kahden viikon välein maanantaisin.