Meidän Ilmasto2030 - Julkilausuma

Lataa julkilausuma tästäIn English, På svenska

Julkilausuma julkaistiin ilmastokokouksessa

 

Julkilausuman ovat allekirjoittaneet Nuorten Agenda2030 -ryhmän lisäksi Plan International Suomi, WWF Nuoret, Eurooppanuoret, Nordic Ocean Watch Finland, Dodo ry, Suomen YK-nuoret, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, SYL – Suomen ylioppilaskuntien liitto ry, Suomen ammattiin opiskelevien liitto – SAKKI ry, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry, Suomen Sadankomitea ry, Spark Sustainability, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, Changemaker, Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto, Suomen Lukiolaisten liitto, Nuorten ilmastodelegaatti, Allianssi ry, 4H-järjestö, Sosialidemokraattiset Nuoret ry ja RKP-nuoret – Svensk Ungdom.

VISIO

Vuonna 2030 elämme Suomessa, joka on ottanut merkittäviä askelia kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja on ensimmäisten maiden joukossa matkalla kohti kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Ilmastoteot on toteutettu niin, että ihmisoikeudet ja globaali oikeudenmukaisuus toteutuvat ja niin, ettei yhteiskunnallinen eriarvoisuus ole kasvanut.  Nuorten asema ilmastopoliittisessa päätöksenteossa on vakiintunut, ja nuoret osallistuvat ilmastotekoihin omien voimavarojensa rajoissa.

Vuonna 2030 maailmassa tavoitellaan jatkuvan talouskasvun sijaan kestävää hyvinvointia. Ilmaston pelastaminen nähdään tilaisuutena tehdä reilumpi talousjärjestelmä. Uuden työn luominen yhteiskunnassa on alisteista kestävälle kehitykselle. Tuotteiden hinta sisältää niiden todelliset kustannukset, ja yksilöt nähdään kansalaisina eikä kuluttajina. Eläinten oikeudet toteutuvat, eikä eläimiä nähdä vain taloudellisen hyödyn kautta.

Emme voi hyväksyä, että ilmastonmuutoksesta on tiedetty jo kauan, mutta päättäjät eivät ole tehneet tarvittavia toimenpiteitä. Nykyinen toimimattomuus aiheuttaa tulevaisuudessa yhä suurempia ongelmia.

NYKYTILA

Ilmastonmuutos on koko ympäröivään maailmaan ja kaikkeen elämään vaikuttava ilmiö. Sillä on negatiivisia vaikutuksia niin ekologiseen, sosiaaliseen, kuin taloudelliseen elämäämme.

Hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuonna 2018 ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Päästöjen nousua vauhditti talouskasvu. Mikäli mikään ei muutu, 1,5 asteen lämpeneminen tapahtuu jo ennen vuotta 2050. Jotta 1,5 asteen tavoite saavutetaan ja Suomi kantaa vastuunsa Pariisin sopimuksessa, Suomen tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä  60 % verrattuna vuoteen 1990. Tällä hetkellä kansallinen tavoitteemme on vain 40 %. Viimeistään vuoteen 2050 mennessä Euroopan nettopäästöjen tulee olla kaikilla sektoreilla nolla.

Suomi ulkoistaa tuotantonsa ympäristövaikutukset kehittyviin maihin ja kuluttaa alle neljässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Nykyisen talousjärjestelmän ja ilmastonmuutoksen ratkaisemisen välillä vallitsee ristiriita. Tämänhetkinen talousjärjestelmämme edellyttää jatkuvaa kasvua, joka on pitkälti sidottu luonnonvarojen käyttöön.

Luonnolla on itseisarvo. Ilmastonmuutos muuttaa maapallon olosuhteita pysyvästi uhaten sitä ekologista tasapainoa, joka on mahdollistanut ekosysteemien ja biodiversiteetin kehittymisen. Ilmaston lämpenemisen myötä elämän monimuotoisuus maapallolla vähenee ympäristökriisiä pahentaen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, kuten köyhissä oloissa eläviin ihmisiin ja alkuperäiskansoihin. Arktisilla alueilla Suomessa erityisen haavoittuva ihmisryhmä on alkuperäiskansa saamelaiset, joiden kulttuuri ja perinteiset elinkeinot kytkeytyvät arktiseen luontoon. Myös Suomessa eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvilla on eriävät mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttaneet sukupolvet eivät ole kärsimässä sen seurauksista, mutta heillä on nyt mahdollisuus aloittaa tilanteen korjaaminen.

Vaadimme pikaisia toimenpiteitä ja aktiivista ilmastopolitiikkaa, tähän asti tehdyt toimet ovat täysin riittämättömiä.

Toimenpiteet

Radikaalien ilmastotoimien aika on nyt. Ilmastonmuutos ei odota parempia taloudellisia aikoja tai uusia innovaatioita, vaan rakenteellisten muutosten toteuttaminen on aloitettava heti. Tarvitsemme lyhyen aikavälin välittömiä toimenpiteitä sekä laajempia, asteittain tapahtuvia uudistuksia koko elämäntapaamme. Uskomme, että seuraavat toimenpiteet ovat välttämättömiä vision saavuttamiseksi.

Ilmastopolitiikka otetaan prioriteetiksi ulko- ja EU-politiikassa. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointi otetaan mukaan kaikkeen päätöksentekoon ja uudet lait arvioidaan ilmastonäkökulmasta.

Suomen tulee edistää hiiliveron käyttöönottoa ja ympäristölle haitallisten tukien poistoa globaalisti. Tuotteiden ympäristövaikutusten tulee näkyä hinnoissa. Kulutusverotuksen epätasa-arvoistavaa vaikutusta kompensoidaan sosiaalipolitiikassa.

Ilmastokasvatus kytketään opintosuunnitelmaan koskemaan kaikkia aineita ja luokka-asteita. Aloitetaan jakamistalouteen pohjaavan talousajattelun ja kulutuksen vähentämisen opetus. Kolmannen sektorin tuottamaa lasten ja nuorten ympäristökasvatusta tuetaan julkisin varoin.

Kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tuetaan julkisin varoin.

Säilytetään ja kasvatetaan hiilinieluja- ja varastoja. Kysymystä hiilinieluista täytyy käsitellä ilmastonmuutoksen näkökulmasta, ei lyhytaikainen taloudellinen etu edellä.

Siirrytään kestävään ruokajärjestelmään, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän ja suosii nollajätteeseen tähtääviä suljettuja kiertoja. Siirretään maataloustukien painopistettä eläinperäisestä kestävään kasviperäiseen tuotantoon ja vähähiilisiin toimintamalleihin.

Yritysten tuotantoketjujen vähäpäästöisyyden vaatimus toteutetaan lainsäädännön kautta.

Suunnitellaan kaupungit niin, että autoilun sijasta muut tavat liikkua yleistyvät. Tuetaan kattavaa ja vähäpäästöistä joukkoliikennettä julkisin varoin.

Rakennetaan tehokkaita kierrätys- ja kiertotalousmalleja ja panostetaan erityisesti materiaalitehokkuuteen ja kertakäyttöisyyden vähentämiseen.

Vaadimme päättäjiltä toimia, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä. Kehotamme kaikkia kansalaisia toimintaan, jotta muutokset saadaan aikaiseksi. Kehotamme tekemään kestäviä valintoja, äänestämään, allekirjoittamaan adresseja, osallistumaan järjestötoimintaan, lähtemään mielenosoituksiin, menemään lakkoon, valittamaan tuomioistuimiin sekä laillisuusvalvojille ja tekemään kansalaisaloitteita.

Share This