Nuorten Agenda2030 -ryhmän puheenjohtajan Matias Mäkirannan puhe kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa 10.10.2017.
Arvoisa puheenjohtaja Sipilä!
Kuten äsken tuli ilmi, olen puheenjohtaja Nuorten Agenda 2030 -ryhmässä, johon kuuluu tällä hetkellä kahdeksantoista 16-29 -vuotiasta nuorta. Aivan ensimmäiseksi haluan Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puolesta kiittää sitä, että pääsin tänne esittelemään tavoitteitamme. Meille merkitsee paljon se, että nuoria todella pyritään kuuntelemaan.
Nuorten Agenda 2030 on vahvasti ajanut eteenpäin tulevaisuuden sukupolvien valtuutetun tehtävän perustamista Suomeen. Tämä linkittyy vahvasti eduskunnan mietinnön¹ useisiinkin kohtiin. Suomessa on olemassa toki tälläkin hetkellä paljon hyviä mekanismeja kestävän kehityksen mittaamiseen päätöksenteossa esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta ja tulevaisuuselonteko, mutta ongelmana on, että suurin osa näistä ovat päätöksenteon sisäisiä mekanismeja.
Suomi oli ensimmäinen maa, joka julkaisi Agenda 2030 -toimeenpanosuunnitelman, ja kestävästä kehityksestä keskustellaan Suomessa verraten paljon. Fakta kuitenkin on, että myös tulevaisuusvaliokunnan jäsenet vaihtuvat neljän vuoden välein. Vaalit ohjaavat päätöksentekoa aivan liikaa.
Neljän vuoden tähtäin on kestävälle kehitykselle aivan liian lyhyt, mistä johtuen tehdään usein huonoja pitkän aikavälin päätöksiä, jotka saattavat lyhyellä aikavälillä vaikuttaa hyviltä. Vaaleissa eivät myöskään äänestä tulevat sukupolvet, vaan nykyinen aikuisväestö.
Suomi tarvitsee tulevien sukupolvien valtuutetun varmistamaan, että niillä joilla ei ole ääntä on ääni. Valtuutetun tulee varmistaa, että tulevilla sukupolvilla on oikeus samanlaiseen elämään kuin nykyisellä väestöllä.
Kohtaan 1² liittyen voisi myös huomioida, että indikaattorienkin pitäisi jäljitellä tulevien sukupolvien teemaa. Perinteisen indikaattoritiedon sijaan päätöksiä pitää perustaa yhä enemmän tutkimustietoon, joka mittaa pidemmän aikavälin vaikutuksia.
Nuorten Agenda haluaa ylipäänsä korostaa päätöksenteon ylisukupolvisuuden ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia kestävän kehityksen työn prosessissa. Pidämme tärkeänä esimerkiksi tämän ryhmän jatkuvuutta. On tärkeää ottaa nuoret ja lapset mukaan sekä paikallisessa että kansallisessa päätöksenteossa.
Kohta 8³ eduskunnan lausunnossa on aivan erinomainen. On tärkeää, että Suomi ottaa vastuuta kehitysyhteistyöstä ja on osa kansainvälistä yhteisöä.
Kohta on kuitenkin jokseenkin ristiriidassa aikaisempiin päätöksiin. Leikkaukset kehitysyhteistyöhön ovat laskeneet kehitysyhteistyömäärärahojen määrän 0,39 prosenttiin bruttokansantuotteesta huolimatta olemassa olevasta 0,7 prosentin suosituksesta.
Toivottavaa olisikin, että määrärahoihin alettaisiin kaavailla muutosta mahdollisimman pian, jotta tavoite voidaan saavuttaa. Tärkeää olisi, että lausunnon osa myös konkretisoituu päätöksenteossa.
Kohta 10⁴ taas vaikuttaa oikein kiinnostavalta linjaukselta. Kestämättömän kehityksen vaikutuksen arviointi Suomen kannalta on varmasti hyvä kirjaus, jos maailma jatkaa päästöjen kasvattamista tätä tahtia. Suomen ei tule kuitenkaan taantua muun maailman mukana.
Pariisin ilmastosopimukseen ovat sitoutuneet 197 valtiota. Jopa Pohjois-Korea on sitoutunut sopimuksen tavoitteisiin. Maailman valtioista ainoastaan Nicaragua, Syyria ja Kosovo eivät ole mukana sopimuksessa. Yhdysvallan päästöt koko maailman päästöistä ovat runsaan 10 prosentin kokoluokkaa.
Vaikka Yhdysvallat lähtisivät sopimuksesta, mukana olisivat yhä vajaa 90 prosenttia maailman päästöistä. Suomen tulisi aktiivisesti ajaa sopimukselle jatkoa, sillä näin suurta saavutusta ilmastotyölle ei tule heittää hukkaan.
Voidaan myös kysyä, onko Suomi ollut sopimuksen mallioppilas. Esimerkiksi Sitran tilaama selvitys vuoden 2016 kesältä osoittaa, että Suomessa ei ole tehty riittävästi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja nuorten ryhmä suhtautuu skeptisesti siihen, että tilanne olisi vieläkään muuttunut oikeanlaiseen suuntaan.
Yksi Nuorten Agenda -ryhmän kärkilinjauksista sisältää linjauksen sekä Suomen keskittymisestä päästötavoitteisiin, että vielä pidemmälle menemisen: Suomen tulisi pyrkiä vihreän talouden mallimaaksi, joka näyttää muillekin maille esimerkkiä.
Toivonkin suuresti, että linjauksella ei yritetä pakoilla vastuuta, vaan Suomi jatkaa töitään paremman huomisen puolesta, sillä Suomen on ennen kaikkea tarkoitus olla edelläkävijä eikä perässähiihtäjä.
Kiitos!
¹Eduskunnan mietintö kokonaisuudessaan:
²”Eduskunta kehittää Agenda2030-toimenpideohjelman toteutumiselle ja vaikuttavuuden arvioinnille luotettavat seurantamittarit, jotka samalla konkretisoivat tavoitteita ja toimenpiteitä; kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitettävä erityisesti BKT:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita, kuten esimerkiksi inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), aidon kehityksen indikaattoria (GPI) ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksiä (ISEW); ennakoinnin kehittämiseksi on Agenda2030 toimintaohjelmaan liittyen kehitettävä myös uusia työkaluja poliittisten päätösten vaikutusten arvioinnille; vaikutukset hyvinvointiin on arvioitava kaikessa päätöksenteossa; politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioiminen edellyttää myös laadullisten mittareiden kehittämistä,”
³”Eduskunta toteuttaa hallitusohjelmassa ja Agenda2030-toimenpideohjelmassa tavoitteena olevan kehitysrahoituksen nostamisen YK:n ja EU:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta,”
⁴” Eduskunta arvioi kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymät uudessa geopoliittisessa tilanteessa,kun USA mahdollisesti vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta; on luotava vaihtoehtoisia skenaarioita ja toimintamalleja kestävän kehityksen edistämiseksi Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa; samalla on arvioitava tarkemmin myös kestämättömän kehityksen mahdolliset seuraukset Suomelle”