
Nuorten Agenda2030 -ryhmän pyydetyn kommenttipuheenvuoron ekologisen kestävyyden turvaamisesta piti Jayla Tammiharju toimikunnan kokouksessa 11.2.
Ordförande Bergqvist, varapuheenjohtajat, ja muut toimikunnan jäsenet,
Suomen Agenda 2030 maaraportin luonnosta lukiessa saattaa havahtua toiveikkuuteen. Kuitenkin se, että tässä ajassa pienemmätkin onnistumiset ilahduttavat, kertoo vakavan viestin. Maailmanpoliittisen tilanteen takia keskittymisemme on siirtynyt parhaan mahdollisen maailman rakentamisesta kohti selviytymistä.
Globaalilla pelikentällä paremman huomisen luominen on kuin seuraisi leikkiviä sisaruksia. Kun yksi saa jotain kestävää rakennettua, toinen tulee ja hajottaa sen – tahallaan. Kukaan ei varmasti ole eri mieltä, kun toteamme, että yhteiskuntamme yleinen ilmapiiri on muuttunut. Vastakkainasettelu ja polarisaatio murtavat konsensushakuisuutta. Johtajat uuteen johdattamisen sijaan ottavat askelia taaksepäin. Askelia, joiden päämäärä on nähty jo. Puolustusteollisuus kasvaa vauhdilla, kansalaisille puhutaan kotivaroista ja tulevaisuudesta maalataan epävarmaa, horjuvaakin. Maailma on kuitenkin sitä, jollaiseksi me sen teemme ja jollaisena me siitä viestimme.
Kestävän kehityksen toimikunnan toimenpidesuunnitelmassa painotetaan, että jäsenistö toimii pääosin itsenäisesti toimenpiteiden parissa. Me jäseninä sitoudumme toimenpiteisiin ja edistämme niitä käyden myös vuoropuhelua areenoillamme. Se ei kuitenkaan riitä. Samalla on keskityttävä viestintään. Sellaiseen, jossa uhkakuvien maalaamisen sijaan muistetaan tarjota mahdollisuuksia, ja toivoa.
Kestävän kehityksen tavoitteleminen nimittäin on täynnä toivoa ja mahdollisuuksia. Kestävää kehitystä tavoitteleva Suomi on yhteiskunta, jossa sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen ja taloudellinen kestävä kehitys on meidän vientikärkemme. Yhteiskunta , jossa start up -ideat ratkovat ilmastonmuutoksen haasteita, palvelujärjestelmä vastaa ikääntyvän väestön tarpeisiin ja nuorten ahdinkoon. Yhteiskunta, jossa tarvittavia reformeja uskalletaan tehdä oikea-aikaisesti, osallistaen ja varmistaen inhimillinen siirtymä. Suomi, jossa kunnat täyttyvät sivistyksestä, kulttuurista ja hyvinvoivista ihmisistä.
Kuten olemme aikaisemminkin todenneet, toteamme sen myös tänään, nyt jos koskaan tarvitaan kestävyyden suunnannäyttäjiä. Kansainvälinen yhteisö tarvitsee esimerkkejä valtioista, jotka vaikeasta tilanteesta huolimatta johdonmukaisesti pitävät linjaansa kestävän kehityksen tavoitteiden kuromisesta. Valtioita, jotka panostavat kansalaistensa hyvinvointiin, uskovat kestävyyden innovaatiopotentiaaliin ja panostavat tulevien sukupolvien menestysedellytyksiin. Meidän on näytettävä ja viestittävä, kuinka me Suomena uskallamme rakentaa hajoamisen uhasta huolimatta.
…
Lisätietoja: Kestävän kehityksen toimikunta