Artikkelikuva: Huugo Wahalahti
Yhteenveto keskustelusta: Nuoret, media ja luottamus
Järjestimme yhdessä Nuorten luonto- ja ilmastoryhmän (Nuolin) kanssa Nuoret, media ja luottamus -keskustelutilaisuuden, jossa keskustelimme media-alan konkareiden ja toimittajien kanssa nuorten ja perinteisen median suhteesta sekä median muuttuvasta roolista yhteiskunnassa. Keskustelu painottui erityisesti kolmeen teemaan: uutismedian kaupallisuuteen, nuorten heikentyneeseen lukutaitoon sekä nuorille suunnattujen medioiden merkitykseen. Puheenvuoroissa pohdittiin, miten taloudelliset paineet, mediakentän murros ja nuorten muuttunut median kulutus haastavat perinteistä mediaa ja millaisia ratkaisuja tilanteeseen voitaisiin löytää.
Keskustelussa tuli toistuvasti esille uutismedioiden kaupallisuuden tuomat haasteet nuorten tavoittamiselle. Perinteisillä medioilla on intressi tuottaa sisältöä, joka kiinnostaa niille maksavia asiakkaita – ei siis nuoria. Nuoret harvemmin tilaavat sanomalehtiä digitaalisessa tai paperisessa muodossa. Syyt tähän ovat moninaisia, mutta keskustelussa nousi esille etenkin nuorten tiukka taloudellinen tilanne ja toisaalta mahdollisuus hyödyntää lähipiirin tilauksia. Suomessa on myös vain tiukasti tarjontaa selkosuomeksi tuotetuille uutisille, mikä rajoittaa monikielisten nuorten ja heidän läheistensä pääsyä suomalaiselle mediakentälle. Maksavien asiakkaiden kiinnostuksen kohteet siis ohjaavat perinteisen median sisällöntuotantoa. Pörssiyhtiön tehtävä on myös tuottaa voittoa osakkailleen. Mutta mitä käy perinteisen median yhteiskunnalliselle tehtävälle, jos voitto ottaa vastuun paikan?
Onko liiallinen kaupallisuus ristiriidassa demokratiaan kuuluvan keskustelun ylläpitämisen kanssa? Perinteisen median ahdinko johtuu myös informaatio- ja mediakentän murroksesta, jossa sosiaalisesta mediasta on tullut myös suosittu uutisten lähde. Tällaisessa toimintaympäristössä on ymmärrettävää, että vanhoihin kaavoihin etsitään muutosta. Tämän muutoksen ei kuitenkaan pitäisi tulla yhteiskunnallisen vastuun hinnalla, sillä luotettava ja totuudenmukainen uutismedia on demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Keskustelussa mietittiin yhdeksi ratkaisuksi yksityisten medioiden tukemista valtion taholta. Tuki lievittäisi taloudellista painetta ja liiallisen kaupallisuuden haittavaikutuksia.
Nuorten heikentynyt lukutaito on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, jonka seuraukset tulevat olemaan kauaskantoisia. Demokratiaan osallistuminen, työelämässä pärjääminen sekä tiedonhankinta arkisissa ongelmatilanteissa kaikki edellyttävät lukutaitoa. Keskustelussa huolta herätti erityisesti nuoret, joiden lukutaito ei riitä yhteiskunnassa toimimiseen.
Vaikka uutisia ja ajankohtaisasioita voi seurata televisiosta, somevideoista tai äänitteistä, ne eivät korvaa lukemista. Lukeminen vaatii enemmän keskittymistä ja siksi luetun tekstin ymmärtää ja muistaa paremmin kuin kuunnellun. Jos lukutaito tai keskittymiskyky eivät riitä pidempien juttujen lukemiseen, kuva yhteiskunnasta ja maailmasta laajemmin jää hyvin pistemäiseksi ja suppeaksi. Konteksti, perustelut ja erilaiset näkökulmat jäävät pois, ja jäljelle jää vain yksinkertaistettu tai jopa harhaanjohtava kuva monimutkaisista ilmiöistä. Populismin viehätysvoima kasvaa, ja raja luotettavan ja epäluotettavan tiedon välillä häilyy.
Koulutuksella on tärkeä rooli lukutaidon opettamisessa, mutta yksinään se ei riitä. Nuorten lukuintoa tulisi nostaa, jotta lukutaito kehittyisi myös vapaa-ajalla kirjojen ja lehtien parissa. Yksi ratkaisu nuorten lukuinnon nostamiseksi on nuorille suunnattu journalismi.
Keskustelussa nousi selvästi esiin, että journalismi houkuttelisi nuoria enemmän, jos se olisi aidosti heille suunnattua. Ymmärtääkö perinteinen media, miten nykynuorilla menee ja mikä on heille tärkeää tai kiinnostavaa? Nuorten vähäinen perinteisen median kuluttaminen ja laskeva luottamus mediaan antavat ymmärtää, että eivät. Keskustelussa tuli esiin, että nuorille suunnatut ja nuorten itse tekemät lehdet voivat toimia tärkeässä roolissa nuorten journalismin kuluttamisen lisääntymisessä. Lapsille kohdennetun printtimedian arvo tuntuu olevan jo tunnustettu: ala-asteikäisille tuotetaan monipuolisesti lehtiä Hevoshullusta Koululaiseen. Sen sijaan lukioikäisille ja sitä vanhemmille nuorille suunnattuja medioita on niukasti, ja niitä on lakkautettu. Miksi samankaltaista arvoa ei tunnisteta nuorten kohdalla?
Nuorten mediat ja niiden tukeminen eivät ole investointi pelkästään medialuottamukseen ja nuorten lukutaitoon. Keskustelussa nousi myös esille, miten nuorille suunnatut ja nuorten tekemät mediat tarjoavat nuorille toimittajille ja journalismista kiinnostuneille ensimmäisiä mahdollisuuksia saada tekstejään julkaistuiksi. Nuorten lehdet ovat toimineet tärkeänä ponnahduslautana journalismin alalle, ja näiden lehtien vähyys tekee alalle pääsystä entistä vaikeampaa nuorille toimittajille. Tämä tekee nuorten lehtien merkityksestä entistä suuremman.
Nuorten luottamus ja kiinnostus perinteistä mediaa kohtaan on oleellista niin nuorten tulevaisuuden kuin koko demokratian kannalta. Nuoret eivät ole kritiikittömiä somesisällön kuluttajia, vaan usein haluavat luotettavampaa tietoa ja merkityksellisempää ajanvietettä somen tilalle. Vaikka tilanne on haastava, ja sosiaalinen media sekä mis- ja disinformaatio vaikeuttavat luotettavan tiedon tavoittavuutta ja kiinnostavuutta, voimme valita panostaa nuorten lukutaitoon sekä nuorten omiin medioihin.