Järjestimme yhteistyössä Kestävyyspaneelin ja Nuorten luonto- ja ilmastoryhmän (NUOLI) kanssa Kansallisen dialogin Oodissa 28.4.2026. Tilaisuudessa pohdittiin, miten rakennamme hyvinvoivan Suomen nuoret ja maapallon rajat huomioiden.
Dialogi perustui Kestävyyspaneelin tiedeperustaiseen hallitusohjelmavisioon kestävyysmurroksen toteuttamiseksi. Vision tavoitteena on turvallinen ja hyvinvoiva Suomi, jossa yhteiskunnan menestys tapahtuu luonnon kantokyvyn rajoissa varmistaen kaikille hyvä elämänlaatu. Visiota lähestytään neljän teeman kautta: luonnon ja ihmisten hyvinvointi, demokratia, turvallisuus ja talous.
Ilmastokriisi ja nuorten vastuuttaminen
Ilmastonmuutoksen kiireellisyys nousi odotetusti keskustelussa esiin. Osallistujat korostivat, että kyse ei ole tulevaisuuden ongelmasta, vaan meidän kaikkien yhteisestä haasteesta tässä ja nyt. Yksi osallistujista tiivisti tunnelman seuraavasti:
”Ilmastonmuutos etenee niin kovaa tahtia, että meidän sukupolvi ei ehdi ratkomaan sitä, ennen kuin tulee teidän ikäiseksi. Kyllä se on meidän kaikkien asia siis. Tarvitaan toimenpide, joka lisää luottamusta: ryhdistäytyminen – talkoot. Ei se, että sanotaan, että meillä on kaikki hallussa.”
Lisäksi nuorten vastuuttaminen ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemisesta herätti ajatuksia. Useampi osallistuja totesi, että aikuisten ei tulisi sysätä taakkaansa seuraavalle sukupolvelle:
”Kaikki vaikuttajanuoret tietää miltä tuntuu, kun aikuiset sanoo, että kyllä te ratkaisette nämä ongelmat. Mitä ratkaisuja minulla on, mitä teillä ei ole? Tulee vastuutettu olo.”
Ratkaisuksi ehdotettiin muun muassa ylisukupolvista yhteistyötä ja jopa ”rauhanneuvotteluja” sukupolvien välillä siitä, mistä kukin on valmis luopumaan kestävyysmurroksen eteen.
Talouskeskeisyys
Useampi puheenvuoro kritisoi sitä, miten julkinen keskustelu pelkistää ihmiset kuluttajiksi. Suomi käyttää 4,1 maapallon verran luonnonvaroja, ja länsimaisen kulutuksen ulkoisvaikutuksista globaalissa etelässä koettiin laiminlyödyksi aiheeksi. Esimerkkeinä nostettiin esiin muun muassa lihan- ja kahvinkulutus sekä pikamuoti. Eräs osallistuja kysyikin suoraan: miksi nykyinen keskustelu pelkistää ihmiset kuluttajiksi?
Yhteisöllisyyden tärkeys
Yhteisöllisyys ja yhteisöllinen toimijuus olivat läsnä läpi dialogin. Ryhmämme jäsen Melissa Klimenko, joka osallistui keskusteluun, korosti tätä teemaa ja toi esille muun muassa järjestötoiminnan merkityksen:
”Toivoisin, että nuoret löytäisivät järjestötoiminnan. Suomalaiset ovat historiallisesti ollut niin järjestöaktiivinen kansa. Tutkittiin juuri järjestötoimintaa Pohjois-Karjalaassa kurssilla. Huomattiin, että sielläkään nuoret eivät niinkään osallistu. Kaikista tärkeimmäksi asiaksi havaittiin, että nuoria tulisi kohdata kasvotusten. Järjestöt ovat kuitenkin todella hyvä tapa löytää sitä yhteisöä, toimijuutta ja merkitystä.”
Kestävyysmurroksen on oltava oikeudenmukainen
Yksi tärkeä, mutta usein hiljennetty näkökulma nousi myös esiin: kestävyysmurroksen oikeudenmukaisuus. Vihreän siirtymän infrastruktuuria on rakennettu muun muassa alkuperäiskansojen maille ilman asianmukaista lupaa. Eräs osallistuja esitti keskeisen kysymyksen: kestävä kehitys kenelle, kenen ehdoilla ja kenen mailla?
Luottamus ja toimijuus mahdollistavat muutoksen
Keskustelun päätteeksi käytiin läpi, mitkä rakenteet ja toimintatavat voisivat vahvistaa laajempaa yhteiskunnallista toimijuutta. Erityisesti kansalaispaneelit, paikalliset kestävyysverkostot ja sukupolvien välinen yhteistyö nousivat konkreettisina ehdotuksina esiin.
Dialogia voi vielä katsoa toukokuun ajan Yle Areenassa: areena.yle.fi/1-77980687