Joimme kestävyyskahvit Outokummun vastuullisuusjohtaja Heidi Peltosen kanssa. Tunnistamme terästeollisuuden kestävyyshaasteet ja halusimme selvittää, miten kestävää kehitystä edistetään alalla, jossa hiilidioksidipäästöt ovat valtavat.
Outokumpu on ruostumattoman teräksen tuottaja. Sen päätuote on “vihreä teräs”, jonka hiilijalanjälki on jopa 93 % pienempi kuin alan globaali keskiarvo. Outokummulla on vain yksi oma kaivos, joka sijaitsee Kemissä. Sen tavoite on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali kaivos. Sen lisäksi Outokummulla on noin 7400 toimittajaa ympäri maailman, joilta sen materiaalit tulevat.
Outokumpu vaikuttaa kiinnittävän paljon huomiota päästöihinsä. Se on saavuttamassa tavoitteensa vähentää päästöjä 42 % vuodesta 2016 vuoteen 2030 mennessä. Parantaakseen vähähiilisen teräksen kilpailukykyä kiinalaista terästä vastaan Outokumpu ajaa lainsäädäntöä, joka laittaisi hiilelle hinnan. Tällainen on esim. EU:n hiilirajamekanismi (CBAM).
Outokumpu myös kertoo edistävänsä kiertotaloutta. Se käyttää omassa tuotannossaan Kemissä 90% kierrätysmateriaaleja. Sen tuotteet ovat pitkäikäisiä ja kierrätettäviä. Lisäksi se aloittelee oman tuotantonsa arvokkaiden sivuvirtojenhyödyntämistä. Norsk e-Fuel ja Outokumpu solmivat hiljattain sopimuksen, jonka mukaan Norsk e-Fuel tulee tekemään synteettistä lentopolttoainetta Outokummun kaivoksen kaasusivuvirroista vuodesta 2032 lähtien.
On ilmeistä, että Outokummun on vaikeaa tietää täsmälleen, millaisissa oloissa sen 58 eri maassa sijaitsevat kaivokset toimivat. Kaivoslaki on lepsu Suomessakin, mutta erityisesti globaalissa etelässä kaivoslainsäädäntö saattaa sallia muun muassa ympäristövahinkoja. Outokumpu on määrittänyt toimittajilleen Code of Conductin ja tekee vuosittain tarkastuskäyntejä joillekin tuotantopaikoilleen, missä selvitetään esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumista. Yhtiön mukaan tarkastuskäyntien merkitys on suuri, mutta herää kysymys, kuinka tehokkaasti tuotantoketjua oikeasti valvotaan.
Vastuullisuusjohtaja Heidi Peltonen kertoo, että toimittajien valinnassa on haastavaa tasapainoitella bisneksen, kasvun ja laadun, sekä vastuullisuusasioiden välillä. Yhtiön politiikka on, että jos puutteita vastuullisuuskriteereissä ilmenee, Outokumpu ei suoraan katkaise suhdetta toimittajaan. Alihankintasuhde laitetaan tauolle, ja tilannetta pyritään työstämään ja parantamaan toimittajan kanssa. Näin oli esimerkiksi Valen nikkelikaivoksen tapauksessa vuonna 2021.
Outokumpu on jättänyt jälkeensä yhteensä 40 suljettua kaivosta tai tutkimustyömaata Suomessa. Vanhat kaivokset on suljettu silloista lainsäädäntöä noudattaen, eikä yritys ole niistä kaikista enää laillisesti vastuussa. Myöhemmin jotkin suljetut kaivokset ovat aiheuttaneet ympäristöongelmia. Esimerkiksi Enonkosken kaivoksesta vuoti sulfaattia ympäröiviin vesistöihin noin 30 vuoden ajan, ennen kuin yhtiö aloitti kunnostustyöt.
Outokummun riskikartoitusten mukaan 7-10 sen vanhoista kaivoksista on akuutisti jälkihoitotoimenpiteiden tarpeessa. Vuonna 2025 yrityksen kaivosohjelmakeskittyi näistä viiden kaivoksenjälkihoitoon. Jälkihoidossa on muun muassa ohjattu jätevesiäkeinotekoisille kosteikoille puhdistettavaksi. Paikallisten asukkaiden kanssa on myös käyty keskustelua aiheesta. Outokumpu lupaa seuraavansa kunnostamiensa vanhojen kaivosten tilaa tulevaisuudessa.
Kaivostoiminta vaikuttaa väistämättä dramaattisesti paikalliseen ekosysteemiin, ja siihen liittyy usein lähiluonnon ja vesistöjen pilaantumista. Nuorten Agenda kysyi, kuinka Outokumpu seuraa oman ja alihankkijoidensa nykyisen kaivostoiminnan vaikutusta luontoon. Outokumpu vastaa, että tässä ollaan vasta alussa. “Se on varmaankin sitten se seuraava askel.”
Nuorten Agenda toivoo, että Outokumpu ottaa tämän seuraavan askeleen pian.