Suomi on kestävän kehityksen ykkönen – mutta millä mittareilla? Jos Suomen kehityksen ulkoisvaikutuksia arvioitaisiin ja laskettaisiin, voisi Suomen kärkisija olla kiistanalainen.
Silla Ristimäki|Fingo|Kirjoitettu 11.5.2026
Moni kakku päältä kaunis – sanoo vanha sanonta tilanteesta, jossa yleiskuva ei kestä tarkempaa tarkastelua.
Suomen maine kestävän kehityksen kärkimaana on tällainen tilanne. Suomen kehityksen ulkoiset vaikutukset ovat mittavat, mutta ne eivät näy tilastoissa. Esimerkiksi merkittävä osa suomalaisten kulutuksen ympäristökuormituksesta on ulkoistettu. Muun muassa suuri osa tuontituotteiden tuotannossa syntyvistä päästöistä, energiakäytöstä ja vedenkulutuksesta tapahtuu muualla. Maailmankaupan rakenteelliset ongelmat myös mahdollistavat sen, että Suomeen tuodaan tuotteita, joiden valmistus aiheuttaa sosiaalista, ekologista ja taloudellista haittaa muualla.
Kansainvälisesti Suomi tunnetaan kestävän kehityksen kärkimaana. Viime vuonna Suomi esitteli kansallista yhteenvetoa Agenda 2030 -toimenpideohjelman etenemisestä YK:n korkean tason poliittisessa foorumissa. Pääministeri Petteri Orpo totesi ylpeyden aiheeksi, että Suomi oli viidettä vuotta YK-jäsenmaiden kestävää kehitystä seuraavien tilastojen kärjessä.
Suomi onkin tehnyt paljon kestävän kehityksen edistämiseksi. On myös helppo yhtyä pääministeri Orpon näkemykseen, että Suomen saavutuksia on siivittänyt monitoimijayhteistyö ja laaja yhteiskunnallinen osallisuus.
Tilastot peittävät kuitenkin merkittävän epäkohdan: Suomen onnistumisen kestämättömyys ja vaikutukset erityisesti Suomen rajojen ulkopuolella.
Erityisesti kansalaisyhteiskunta on nostanut esiin huolta siitä, ettei Suomen kehitys ole maapallon kantokyvyn rajoissa[1].Suomen keskimääräinen materiaalijalanjälki kansalaista kohden on seitsemän kertaa suurempi kuin globaalin kestävyyden raja. Suomen talouden rakenne on yhä tiiviisti sidoksissa raaka-aineiden kulutukseen, eikä se riittävästi huomioi ympäristökustannuksia ja biodiversiteetin heikkenemistä. Ympäristölle haitalliset tuet, kuten fossiilisten polttoaineiden tuet, ovat edelleen liian korkeita.
Espanjalainen kansalaisjärjestöjen kattojärjestö La Coordinadora de Organizaciones para el Desarrollo on kehittänyt johdonmukaisuusindeksi INDICOn. Mittaristo[2] perustuu kahteen pääpilariin. Ensimmäisessä mitataan kestävää kehitystä demokraattisesta, feministisestä, sosioekonomisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Näissä Suomi pärjää hyvin. Toisessa, planeetan kuormituspilarissa, mitataan maiden ekologista vaikutusta ja painetta planeetalle. Tässä Suomen lopputulos on heikko. La Coordinadora onkin käyttänyt Suomea esimerkkinä maasta, jonka maine kestävän kehityksen kärkimaana ei kestä tarkempaa tarkastelua[3]. Tilanteen korjaamiseksi, Suomen tulisi puuttua ylikulutuksen kielteisiin ulkoisvaikutuksiin.
Esimerkiksi kehittämällä yritysvastuulainsäädäntöä Suomi voi puuttua suoraan oman toimintansa ja suomalaisten toimijoiden haittavaikutuksiin Suomen lisäksi myös rajojemme ulkopuolella. Suomalaisten elintaso on ehdollinen paitsi ympäristön ja ilmaston ulkoisille vaikutuksille, myös sosiaalisesti kestämättömille rakenteille. Pikamuoti ja halvan elektroniikan kulutus ovat esimerkkejä, jossa meidän kulutus perustuu rakenteellisesti muun muassa alhaiseen toimeentuloon matalan tulotason maissa.
Yritysvastuulainsäädännöllä on mahdollista edistää esimerkiksi lapsityövoiman kieltämistä ja ympäristöhaittojen torjumista. On epäoikeudenmukaista ja moraalisesti kyseenalaista vaarantaa muiden ihmisten ja luonnon hyvinvointia eurooppalaisten suuryritysten voittojen maksimoimiseksi. Euroopassa kiellettyjen ja vaarallisiksi luokiteltujen torjunta-aineiden vienti Euroopan ulkopuolisiin maihin on surullinen esimerkki[4] tämänhetkisestä tilanteesta. Tällainen toiminta on myös Agenda 2030 -toimenpideohjelman hengen vastaista.
Suomen hallitus oli jo sitoutunut vahvaan EU-yritysvastuulainsäädäntöön, kunnes se yllättäen muutti kantaansa ajaakseen EU:n yritysvastuulainsäädännön heikentämistä. Edes kaikki suomalaiset yritykset eivät toivoneet tätä, koska he tunnistivat, että se heikentää heidän kilpailukykyänsä.
Suomen tulee vahvistaa poliittisia ohjauskeinojaan ja hallinnollisia käytäntöjään hillitä taloutemme globaaleja ulkoisvaikutuksia. Konkreettisesti tämä tarkoittaisi toimia Suomen aiheuttamiin kielteisiin ulkoisiin vaikutuksiin puuttumiseksi esimerkiksi kunnianhimoisen yritysvastuulainsäädännön kautta. Erityisesti talous- ja elinkeinopolitiikan päätöksissä ja toimeenpanossa tulisi arvioida myös toimien vaikutus kestävään kehitykseen. Luontopositiivisen politiikan kautta tulisi luoda kannustimia yritysten luonnon monimuotoisuutta ja sosiaalista kestävyyttä tukevien ratkaisuiden edistämiseksi[5]. Arvioita tulisi tehdä riittävän pitkällä aikajänteellä. Tätä tukisi tulevien sukupolvien oikeuksia turvaava lainsäädäntö, jota Suomen tulee kehittää EU:n tuoreen ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden strategian tukemana.
[1] Arvioita esim.: – WWF:n raportti (2024) Fair Finnish Footprint – Finland’s pathway to consumption aligned with global sustainability boundaries. Verkkoviite: https://wwf.fi/uutiset/2024/06/raportti-suomalainen-luonnonvarojen-kulutus-selvasti-euroopan-maiden-keskiarvoa-korkeampaa/
[2] https://www.indicedecoherencia.org/en/#
[3] https://www.youtube.com/watch?v=cDOONMcf_tg
[4] https://siemenpuu.org/julkaisut/mehilaispesan-henki/eurooppalaisen-taantumuksen-tuulet-puhaltavat-etelaan/
[5] IPBES 2026 https://www.ipbes.net/bba-report/media-release
Fingo on suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyö- ja kattojärjestö, jonka tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista globaalisti. Jäsenemme työskentelevät kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen, globaalin kansalaiskasvatuksen, humanitaarisen avun, rauhantyön, ihmisoikeustyön tai muun kestävää kehitystä edistävän toiminnan parissa Suomessa ja maailmalla.
Olemme käynnistänyt uuden vieraskirjoitussarjan verkkosivuillamme.
Sarjassa on mukana kestävän kehityksen vaikuttajia mm. järjestökentältä, elinkeinoelämästä, koulutuskentältä ja julkishallinnosta.
Kirjoittajat edustavat omaa organisaatiotaan, ja kerromme aina, mitä tahoa kukin kirjoittaja edustaa. Kirjoittajilla on vapaat kädet, ja jaamme heidän näkemyksiään sellaisenaan.
Pyrimme kirjoitusten avulla tuomaan esiin monipuolisesti erilaisia näkökulmia kestävän kehityksen nykytilasta ja edistämisestä.
Uusi kirjoitus julkaistaan kahden viikon välein maanantaisin.