Minna Ojanperä |EK|Johtava asiantuntija, ympäristöpolitiikka
Rakastan urheilua. Sytyn erityisesti arvokisojen aikaan. Tänä kesänä saamme nauttia huippujalkapallosta valtameren takana, mutta pari vuotta sitten kesäolympialaiset jalkautuivat Ranskan pääkaupunkiin, Pariisiin. Kyseiset arvokisat muistetaan ennen kaikkea Celiné Dionin upeasta comebackista Eiffel-tornin juurella, mutta myös siitä, että Suomen joukkue palasi kotiin ilman ainuttakaan mitalia. Vähemmälle huomiolle jäi, että Pariisin olympialaisissa tehtiin toisenlaista historiaa, jossa Suomella oli merkittävä rooli.
Järjestyksessään 30. kesäolympialaisten alla Seine-joen puhtaus huolestutti monia, eikä vähiten avovesiuintiin ja triathloniin osallistuvia urheilijoita. Seine oli ollut uimakiellossa vuodesta 1923 lähtien teollistumisen aiheuttaman saastumisen vuoksi. Olympialaiset olivat tarpeeksi iso syy panostaa joen puhdistamiseen, joka aloitettiin vuonna 2016. Hankkeessa onnistuttiin ja olympiaurheilijat pääsivät uimaan kaupungin ytimeen. Lopulta kaikki pariisilaiset saivat nauttia puhdistustyön hedelmistä vuonna 2025, kun Seinen uimapaikkoja avattiin yleiseen käyttöön ensimmäistä kertaa sataa vuoteen. Kesällä 2026 näille vilvoituspaikoille onkin ollut suuri kysyntä, kun Eurooppa on kärsinyt ennen näkemättömistä helteistä koko ajan voimistuvan ilmastonmuutoksen myötä. Ja tässä kohtaa katseet kääntyvät Suomeen.
Kemira on yksi maailman johtavista kestäviä kemikaaliratkaisuja valmistavista yhtiöistä. Ennen olympialaisia Kemira – suomalainen yritys, pääkonttori Helsingissä – solmi yhteistyösopimuksen Euroopan toiseksi suurimman jätevedenpuhdistamon, Seine Amontin kanssa. Puhdistamon on huolehdittava siitä, että Seineen päätyvä vesi on paitsi riittävän puhdasta, myös asianmukaisesti desinfioitu ilman haitallisia mikro-organismeja. Kemiran permuurahaishappoon perustuva tuote on klooriton vedenpuhdistusratkaisu, joka hyödyntää innovatiivista teknologiaa mahdollistaen tarkan annostelun ja pienemmän energiakulutuksen. Voilá!
Kysymyksessä on hyvä esimerkki yritysten roolista ratkaisemassa maailmanlaajuisia kestävyyskriisejä. Markkinanäkymät vesiratkaisuille eivät totisesti ole vähenemässä. YK:n yliopiston vesi-, ympäristö- ja terveysinstituutti julkaisi vastikään raportin, jonka mukaan maapallon makean veden lähteet ovat ehtymässä tai muulla tavoin niin huonossa tilassa, että niiden palauttaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta.
Valtava kysyntä ei ole rajautumassa vain veteen. Ilmastokriisin vuoksi valtiot ja yritykset joutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi. Keinoja on monia. Vaisala tarjoaa ratkaisuja sään ja ympäristöolosuhteiden mittarointiin, ja niitä voidaan hyödyntää myös hiilidioksidin talteenottoon. Elintarviketeollisuuden puolella suomalainen startup-yritys Solar Foods on onnistunut tuottamaan ruokaa pelkästä ilmasta sähkön avulla. Yhtiö keräsi viime keväänä 25 miljoonan euron rahoituksen Lappeenrannan tehdasta varten. Kaupan alalla S-ryhmä on toiminut edelläkävijänä luontojalanjäljen laskemisessa. Listaa voisi vielä jatkaa.
Seine-joen puhdistus käynnistyi olympialaisten vuoksi, mutta vaikutus ei jäänyt vain Pariisiin. Kemira on esimerkiksi todennut, että heillä on nyt tiedossa paljon muitakin asiakkaita, joilla on kiinnostusta kloorivapaaseen desinfiointiin. Jokin ratkaisu voi olla pieni nyt, mutta megalomaaninen jonkun vuoden päästä.
Globaalit kestävyyskriisit – ilmastonmuutos, luontokato, saastuminen – ovat valtava haaste, joiden edessä ei voi lamaantua. Katse on hyvä suunnata enemmän ratkaisuihin kuin ongelmiin. Suomalaisyrityksillä on kaikki mahdollisuudet olla kokoaan suurempia toimijoita myös maamme rajojen ulkopuolella. Lopputuloksena on parhaimmillaan win-win: kestävyysratkaisuja muille, kestävää talouskasvua Suomelle. Kaikkia ratkaisuja ei ole vielä edes löydetty, joten tärkeintä on pysyä uteliaana. Hyvä esimerkki uteliaisuuden merkityksestä löytyy Origin by Ocean startup-yrityksen tarinasta. Yritys sai toukokuussa 2026 ison lainan Euroopan investointipankilta, ja maailman ensimmäisen ruskolevää hyödyntävän biojalostamon rakentaminen Kokkolaan alkaa loppuvuodesta.
Olympialiikkeen uudistunut motto sopii tilanteeseen hyvin. On aika mennä nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin – yhdessä.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on suomalaisten yritysten etujärjestö. Yhdessä jäsenliittojensa kanssa se vaikuttaa siihen, että yritykset voivat uudistua, kasvaa ja työllistää. EK:hon kuuluu 17 toimialaliittoa niin palvelusektorilla kuin teollisuudessa, ja jäsenyrityksiä on yli 15 000. EK vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädännön valmisteluun sekä osallistuu julkiseen keskusteluun.
Olemme käynnistänyt vieraskirjoitussarjan verkkosivuillamme.
Sarjassa on mukana kestävän kehityksen vaikuttajia mm. järjestökentältä, elinkeinoelämästä, koulutuskentältä ja julkishallinnosta.
Kirjoittajat edustavat omaa organisaatiotaan, ja kerromme aina, mitä tahoa kukin kirjoittaja edustaa. Kirjoittajilla on vapaat kädet, ja jaamme heidän näkemyksiään sellaisenaan.
Pyrimme kirjoitusten avulla tuomaan esiin monipuolisesti erilaisia näkökulmia kestävän kehityksen nykytilasta ja edistämisestä.
Uusi kirjoitus julkaistaan kahden viikon välein maanantaisin.