Anne Portaankorva| Helsingin yliopisto| Tutkimuksesta ja kestävyydestä vastaava vararehtori
Kun puhutaan kestävyydestä ja vastuullisuudesta, tulee usein mieleen kierrätys, ilmastonmuutos tai luontokato. Nämä ovatkin tärkeitä teemoja, mutta yksi asia jää helposti vähemmälle huomiolle: tutkitun tiedon merkitys. Ilman tutkimusta emme oikeastaan tietäisi, mitä pitäisi muuttaa tai miten.
Tutkimuksesta ja kestävästä kehityksestä vastaavana vararehtorina ajattelen, että vastuullisuus tarkoittaa ennen kaikkea päätöksiä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Se voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta nykymaailmassa tämä on tärkeämpää kuin koskaan. Väitän, että ilman tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa demokratia voi rapautua ja yhteiskunnan kehitys pysähtyä. Siksi tiede ei ole vain tutkijoiden asia. Tieteen edistysaskeleet koskettavat meitä kaikkia ja näkyvät arjessamme konkreettisesti esimerkiksi parempana terveytenä, koulutuksena ja toimivampana yhteiskuntana.
Kestävä kehitys tarkoittaa siis huolehtimista ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnista laajasti ja eri aloilla.
Omakohtaisen ja konkreettisen esimerkin tieteen voimasta haluan nostaa omalta alaltani lääketieteestä. Kuvittele tilanne, jossa ihminen saa väärän diagnoosin, koska hänen sairauttaan ei vielä tunneta. Työskentelin 2000-luvun alussa nuorena neurologina muistipoliklinikalla. Vastaanotolleni tuli työikäisiä potilaita, joiden toimintakyky oli heikentynyt ja heillä oli ahdistusta, masennusta ja jopa psykoosin kaltaisia oireita. Diagnoosia ei osattu tehdä, ja potilaat sekä heidän läheisensä elivät epätietoisuudessa vuosien ajan.
Näiden potilaiden kohtaaminen herätti kiinnostukseni tutkia asiaa. Se ei ollut helppo tie, sillä aihe ei ollut erityisen trendikäs, rahoitusta oli vaikea saada, eikä tutkimus tuonut nopeita tuloksia. Silti jatkoin, koska halusin auttaa potilaita. Kesti yli kymmenen vuotta ennen kuin tutkimus alkoi tuottaa tuloksia. Lopulta opimme ymmärtämään paremmin näitä otsalohkodementiaksi kutsuttuja muistisairauksia ja kehitimme työkaluja niiden diagnosointiin.
Vaikka parantavia hoitoja ei vielä ole, potilaiden tilanne on parantunut merkittävästi. He saavat oikean diagnoosin ajallaan, oikean oireenmukaisen hoidon sekä asianmukaista tukea ja ymmärrystä. Samalla tutkimus on luonut pohjan uusille hoidoille, joita kehitetään parhaillaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten hidas ja pitkäjänteinen työ voi lopulta muuttaa ihmisten elämää.
Juuri tällaiset esimerkit osoittavat, miten tutkimus ei ole vain yksittäisiä läpimurtoja, vaan osa laajempaa kestävän kehityksen kokonaisuutta. Parempi diagnostiikka ja hoito edistävät terveyttä ja hyvinvointia, mutta niiden vaikutukset ulottuvat myös koulutukseen, innovaatioihin ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Tieteessä tärkeää on uskaltaa kysyä. Suuret läpimurrot eivät synny itsestään, vaan ihmisistä, jotka kyseenalaistavat sen, mitä pidämme itsestään selvänä tai huomaavat yhdistää asioita uudella tavalla. Siksi yliopistojen tehtävä on kannustaa niin opiskelijoita, tutkijoita kuin koko yhteiskuntaakin uteliaisuuteen. Nykypäivän tutkimus on monitieteistä yhteistyötä, koska isojen ja monimutkaisten kysymysten ratkaisemiseen tarvitaan monipuolista osaamista.
Maailma muuttuu nopeasti, monet uhkakuvat ovat päivittäin läsnä ja moni nuori kokee epävarmuutta tulevaisuudesta. Juuri siksi kestävä kehitys on ennen kaikkea kykyä rakentaa ratkaisuja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen myös huolestuttavissa ja muuttuvissa olosuhteissa. Tutkimus ei poista muutokseen liittyvää epävarmuutta, mutta se antaa meille keinoja ymmärtää sitä, sopeutua siihen ja tehdä viisaampia valintoja.
Ehkä tärkein viestini onkin tämä: uskallus kysyä ja kyseenalaistaa voi olla alku jollekin merkittävälle. Tutkittu tieto todella muuttaa maailmaa.
Helsingin yliopisto on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Yliopiston vahvuuksiin kuuluu tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto sijoittuu korkealle maailman tutkimusyliopistojen vertailuissa.
Olemme käynnistänyt vieraskirjoitussarjan verkkosivuillamme.
Sarjassa on mukana kestävän kehityksen vaikuttajia mm. järjestökentältä, elinkeinoelämästä, koulutuskentältä ja julkishallinnosta.
Kirjoittajat edustavat omaa organisaatiotaan, ja kerromme aina, mitä tahoa kukin kirjoittaja edustaa. Kirjoittajilla on vapaat kädet, ja jaamme heidän näkemyksiään sellaisenaan.
Pyrimme kirjoitusten avulla tuomaan esiin monipuolisesti erilaisia näkökulmia kestävän kehityksen nykytilasta ja edistämisestä.
Uusi kirjoitus julkaistaan kahden viikon välein maanantaisin.