Olimme viime viikolla pääministeri Petteri Orpon vieraana Kesärannassa keskustelemassa kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta.
Ryhmämme jäsenet Anna ja Matilda käyttivät puheenvuoron ilmastoasioista ja ylisukupolvisesta päätöksenteosta, ja Niklas ja Maija puhuivat maanpuolustustahdosta sekä nuorten osallisuuden ja sivistyksen tärkeydestä.
Puheet ovat luettavissa alla.
Ilmastonmuutos ja ylisukupolvinen talous
Arvoisa pääministeri,
Tänä kesänä yli 14 000 ihmistä kuoli helteeseen Euroopassa.
Tänä syksynä Super-El Niño ravistelee Suomeenkin ulottuvia globaaleja toimitusketjuja.
AMOC-virtaus tulee näillä näkymin heikkenemään noin 50 prosenttia, millä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia Suomen ilmastoon.
Suomen luontokato pahenee vauhdilla, mikä paitsi pyyhkii pois perisuomalaista luontoa, myös uhkaa suomalaisia alkutuottajia, jotka samaan aikaan kamppailevat sään ääri-ilmiöiden, saastumisen, vieraslajien ja tautien kanssa niin, että kotimainen ruoantuotanto uhkaa heikentyä.
Ilmastonmuutos tappaa. Se tuhoaa avainasemassa olevia ekosysteemejä, jotka pitävät meidät hengissä. Se lisää konflikteja, jotka tuovat Suomeen muuttoliikkeen aallon. Poliitikot puhuvat vain aseellisesta uhasta kovana turvallisuutena – mutta minä kysyn, mitä ”pehmeää” tässä on?
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat turvallisuusuhkia, mikä myös kansallisen kokonaisturvallisuuden strategiassa mainitaan. Tästä huolimatta Suomen ilmastotoimet ovat olleet täysin riittämättömiä. Tämä on erityisen huolestuttavaa siksi, että käsillä on viimeiset vuodet, kun pahimmat katastrofit pystyttäisiin vielä estämään.
Vaurautta ei voi rakentaa tulevien sukupolvien elintason kustannuksella. Tällä hetkellä suomalainen luonnonvarojen kulutus on sekä maailman että Euroopan maiden välisessä vertailussa selvästi keskiarvoa korkeampaa. Suomalaisten materiaalinen kulutus henkeä kohden on yksi Euroopan korkeimmista.
Meidän on alettava rakentamaan yhteiskuntaa, joka turvaa asukkaidensa hyvinvoinnin maapallon rajoissa. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista muutosta, joka ulottuu hiilinielujen vahvistamisesta materiaalikulutuksen vähentämiseen, kierrätyksen lisäämiseen sekä kestävyyteen kannustavien verotus- ja tukijärjestelmien uudistamiseen.
Ilmastopolitiikan vaikutukset koskevat erityisesti nuoria ja tulevia sukupolvia. Päätöksenteon on nostettava katseensa lyhyen aikavälin asioista ja lisättävä prioriteettilistan kärkeen tieteeseen nojaava ylisukupolvinen toiminta.
Emme voi pitkällä aikavälillä perustella sitä, ettemme saavuta ilmastotavoitteitamme. Mitä pidempään päätöksiä lykätään, sitä enemmän ilmastonmuutoksen ja luontokadon kustannukset kasvavat ja kasautuvat tulevien sukupolvien kannettaviksi. Juuri nyt tehtävät päätökset määrittävät, millaisen maailman jätämme seuraaville sukupolville.
Kysynkin teiltä: Mitä lisätoimia olisit itse valmis toteuttamaan ensi vaalikaudella, jotta voimme turvata elinkelpoisen tulevaisuuden nuorille ja tuleville sukupolville?
Kokonaisturvallisuus ja sosiaalinen eheys
Arvoisa pääministeri,
Puolustusvoimien tuore raportti maalaa pysäyttävän uhkakuvan: korkea maanpuolustustahtomme voi romahtaa, jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja epäluottamus yhteiskuntaan syvenevät samanaikaisesti ulkoisten turvallisuusuhkien kanssa. Tutkijoiden mukaan kansalaisten sitoutumista maanpuolustukseen ei voida enää pitää itsestäänselvyytenä, sillä yhä useampi tarvitsee perusteluja sille, miksi tätä maata kannattaa puolustaa.
Tiedämme, että turvallisuuden taustalla on oltava kestävä talous. Logiikka toimii kuitenkin myös toisinpäin: ilman toimintakykyisiä ja luottavaisia ihmisiä meillä ei ole vakaata taloutta eikä yhteiskuntaa.
Maanpuolustustahto ei synny tyhjiössä, vaan tunteesta, että tämä maa on puolustamisen arvoinen. Kun vahvistamme nuorten tulevaisuususkoa varmistamalla heille riittävä toimeentulo sekä mahdollisuudet työelämään ja kun poistamme lapsiperheköyhyyttä, vahvistamme samalla henkistä kriisinkestävyyttämme.
Kova suorituskyky ja sosiaalinen eheys kulkevat rinta rinnan, ja se kantaa vain niin kauan, kun sitä kaveriakaan ei jätetä.
Suomen turvallisuus on pitkään rakentunut yhteisen luottamuksen pohjalle. Vaikka Suomessa turvallisuusviranomaisiin luotetaan edelleen laajasti, tutkimuksen mukaan vain joka neljäs suomalainen luottaa siihen, että tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa siihen, mitä hallitus tekee.
Luottamus vaatii jatkuvaa työtä. Kun tunne osallisuudesta menetetään, myös kokonaisturvallisuus heikkenee. Vahvistamalla kansalaisyhteiskuntaa, demokratiaa ja ihmisten kokemusta omista vaikutusmahdollisuuksista parannamme Suomen kokonaisturvallisuutta.
Osallisuudessa koulutuksella on avainrooli. Suomessa koulutuksesta on kuitenkin leikattu usealla hallituskaudella. Nuorten osaaminen on heikentynyt Pisa-tuloksissa. Sivistys antaa meille taidot arvioida tietoa kriittisesti, osallistua rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja rakentaa kestävää tulevaisuutta – taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti. Sivistys on yksi parhaista keinoista taistella lisääntyvää vastakkainasettelua ja yhteiskunnallista epäluottamusta vastaan.
- Hyvä pääministeri: miten säästöpäätöksissä voidaan varmistaa, ettemme heikennä sitä sosiaalista eheyttä ja luottamusta, joka pitää Suomen kriisinkestävänä?
- Mitä keinoja näette parhaimpina siihen, että jokainen nuori kokisi tulevansa kuulluksi ja pitäisi tätä yhteiskuntaa edelleen puolustamisen arvoisena?
Yhteinen keskustelu
Pääministeri suhtautui puheenvuoroihin vastaanottavaisesti.
Puheiden jälkeisessä yhteisessä keskustelussa nousivat esiin erityisesti ilmastopolitiikan kunnianhimo Suomessa ja kansainvälisesti, metsien hakkuut sekä se, miten talouskasvua voidaan rakentaa maapallon rajojen puitteissa. Lisäksi keskustelimme talouspolitiikasta, valtion velkatilanteesta ja siitä, miten varmistamme kestävän tulevaisuuden tuleville sukupolville.
Kiitämme pääministeriä kutsusta ja rakentavasta keskustelusta.